maanantai 27. huhtikuuta 2015
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
Germanistipäivät Helsingissä 20.-22.3.2015
Tänä vuonna oli viimein, monen vuoden jälkeen, Helsingin vuoro järjestää jokavuotiset Germanistipäivät Suomen germanisteille. 20-22. maaliskuuta lähemmäs sata ulkopaikkakuntalaista ja suuri joukko umlautlaisia kokoontui yhteen viettämään ikimuistoista viikonloppua Helsinkiin.
Toisena iltana järjestimme Germanistipäivien sitsit, jotka pidettiin aina niin tunnelmallisessa Alina-salissa Uudella ylioppilastalolla. Teemana oli urbaani hipsteriristeily, ja vieraat saapuivat mahtavissa underground-asuissaan Alina Linen neitsytristeilylle tyrskyjen vietäviksi. Sitseillä saimme viihtyä järjestöjen esittelyjä kuunnellessa sekä laulaa sitsilauluja sydämemme kyllyydestä. Vieraat nauttivat urbaanista seilorimenustamme, joka koostui juustoisesta porkkana-bataatti-keitosta, katkarapuwrapeistä ja granaattiomenalla koristellusta suklaamoussesta. Helsingissä tarjolla on vain parasta!
 |
| Sitsien jatkomeininkiä |
Kahden tapahtumapäivän aikana ehdimme kokea monenlaista. Perjantaina Germipäivät alkoivat tervetulotilaisuudella ja oppiaineen (germaaninen filologia ja saksan kääntäminen) esittelyllä, jossa esiintyi opettajiamme sekä mahtava Germanistenchor. Seuraavaksi vuorossa oli ainejärjestömme Umlautin esittely ja toivotimme vieraat lämpimästi tervetulleiksi. Tämän jälkeen pidimme vielä pikaisen haalarimerkkibasaarin ennen hotelliin siirtymistä.
 |
| Viralliset haalarimerkit: sitsi- ja sporamerkki |
 |
| Germanistenchor |
Illalla vuorossa oli rastikiertelyä ympäri keskustaa, ja viileästä säästä huolimatta tunnelma oli huipussaan! Rasteilla tehtiin mm. käännöksiä ja juomasekoituksia, lyhytnäytelmiä, juostiin runollisesti kilpaa ja tutustuttiin Helsingin nähtävyyksiin. Ensimmäinen germanisti-ilta huipentui jatkoihin Humanistiklusterilla Uuden ylioppilastalon yläkerrassa.
Lauantaina ohjelmamme tarjosi vieraille jotakin aivan erityistä: yksityisraitiovaunuajelun Suomen suurimmassa tilausratikassa, eli hopeanhohtoisessa Kulttuuriratikassa. Monipuolisen kiertoajelun maisemia siivitti Saksassakin keikkaa heittänyt muusikko Desert M urbaaneilla soundeillaan. Yksityinen spora-ajelu oli myös monille meistä stadilaisista harvinainen ja erityislaatuinen tilaisuus. Reittimme kulki Rautatieasemalta Kauppatorin kautta Eiraan, Kamppiin, Töölöön, Alppilaan, Itä-Pasilaan, Vallilaan, josta päädyimme vielä Sörnäisten ja Kallion kautta Merihakaan.
 |
| Desert M |
 |
| #eioofygystkii |
 |
| Desert M |
Toisena iltana järjestimme Germanistipäivien sitsit, jotka pidettiin aina niin tunnelmallisessa Alina-salissa Uudella ylioppilastalolla. Teemana oli urbaani hipsteriristeily, ja vieraat saapuivat mahtavissa underground-asuissaan Alina Linen neitsytristeilylle tyrskyjen vietäviksi. Sitseillä saimme viihtyä järjestöjen esittelyjä kuunnellessa sekä laulaa sitsilauluja sydämemme kyllyydestä. Vieraat nauttivat urbaanista seilorimenustamme, joka koostui juustoisesta porkkana-bataatti-keitosta, katkarapuwrapeistä ja granaattiomenalla koristellusta suklaamoussesta. Helsingissä tarjolla on vain parasta!
 |
| Laulunjohtajat Riitta ja Tuomas |
 |
| Essi, Manu ja lahjasaldoa |
Pöytäosuudella laulaminen ei riittänyt kultakurkkuisille risteilijöillemme, joten hoilasimme yhdessä karaokea karaokeisäntämme Petun ohjaamana aina aamun pikkutunneille asti. Enpä tiedä, onko Alina-jatkoilla ennen vedetty letkajenkkaa koko osallistujaköörin voimin!
 |
| Karaokeisäntä Petu #petuonirti |
Umlaut ry kiittää kaikkia Germanistipäivien osallistujia ja järjestäjiä onnistuneesta ja iloisesta viikonlopusta!
maanantai 23. helmikuuta 2015
Sveitsiläinen rösti - ohje!
Ruoka- ja olutillassa oli tarjolla kaikenlaisia herkkuja. Yleisön pyynnöstä, tässä ohje aiton sveitsiläisen röstin tekoon, jonka kirjoitin aikoinaan osakunnan isäntänä osakuntalehteen.
Sveitsiläinen RÖSTI
Juhlien jälkeisenä päivänä, kun pahin krapula on hiljattain hiipumassa, tekee yleensä mieli saada kunnon rasvaista ja täyttävää ruokaa. Isännällä on tähän hätään hyvä vinkki, jonka avulla arjen raaka-aineista saa helposti ja nopeasti herkullisen aamiaisen. Voihan sitä muutenkin joskus kokeilla, vaikkei krapulaa olisikaan.
Kyseessä on siis yksi Sveitsin kansallisruoista, eli rösti! Suomessa röstiperunoiksi kutsutut pakastetuotteet ovat ihan syötäviä, mutta eivät pärjää kunnon itse tehdylle sveitsiläiselle röstille. Rösti oli ennen vanhaan perinteinen maalaisaamiainen. Nykypäivänä sitä syödään brunsseissa, lisukkeena liharuokien kanssa tai ihan pääruokana. Röstiin voi erittäin sopivasti käyttää ylijääneitä perunoita.
Mitä tarvitaan?
(yhdelle hengelle)
3-4 kpl keskikokoista keitettyä perunaa (kiinteä)
1 pienehkö sipuli
2-3 rkl voita (tai juoksevaa margariinia tms.)
½ tl tl suolaa
vaihtoehtoisesti oman maun mukaan:
20 – 100 g voimakasta juustoa (esim. Gruyère tai vuoristo-/alppijuusto)
50 – 150 g pekonisuikaletta
1 – 2 kpl kananmunaa
Miten pitkään kestää?
noin 20-25 minuuttia (jos perunat on keitetty aiemmin)
Miten valmistetaan?
Keitä perunat kuorineen, jos mahdollista jo edellisenä päivänä, tai käytä tähteitä. Älä keitä liian pehmeiksi. Jos keität vasta ennen ruoanlaittoa, keitä vain noin 10-15 min ja anna jäähtyä jonkin verran. Kuori perunat ja raasta pieneksi silpuksi. Hienonna sipuli. Kuumenna paistinpannua kunnolla ja lisää voi. Lisää sipulia pannun ja paista minuutti tai pari. Lisää nyt raastetut perunat ja suola pannuun. Sekoita perunoita jatkuvasti noin parin minuutin ajan ja vähennä lämpöä miedolle tasolle (esim 2-3/6)., jotta ainekset sekoittuu hyvin.
Puristele perunoista lastojen avulla kakunmuotoinen klöntti keskelle pannua. Laita sopiva, koko klöntin peittävä lautanen röstin päälle ja anna paistua noin 15-20 minuuttia riippuen perunoiden määrästä.
Kun Rösti on valmis, käännä pannu ylösalaisin niin, että pidät patakintaan tai patalapun avulla röstin päällä olevasta lautasesta kiinni. Näin saat valmiin röstin lautaselle syötäväksi. Oikeaoppisen tavan mukaan kuuluisi tässä vaiheessa liu’uttaa rösti takaisin pannuun, jotta saadaan myöskin toiselle puolelle ruskea pinta, mutta tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Vaihtoehdot:
Sipulin voi tietenkin jättää myös pois. Jos haluat myös pekonia röstiisi, laita alussa vain pikkaisen voita ja paista pekonia hetken, mutta älä kuitenkaan paista rapeaksi. Kuullota sipuli pekonin seassa ja lisää vasta sitten perunat. Juusto kannattaa lisätä pieninä paloina heti alussa kun on saanut klöntin valmiiksi.. Paina palat hieman klöntin sisään ennen kuin asetat lautasen röstin päälle. Halutessasi voit paistaa erikseen kanamunan tai pari ja asetella valmiiksi paistetun, lautasella olevan röstin päälle.
Vinkit:
Rösti on siis helppo ja nopea tehdä ja sopii etenkin lisävaihtoehtoineen erittäin hyvin krapulaisen aamupalaksi. Röstin kääntäminen ei ole tietenkään mitenkään pakollinen eikä suositeltavaa, jos kädet ovat vielä niin heikkoina, että pannu ei taida pysyä käsissä. Isomummon tapana oli tehdä rösti pelkästään perunasta, ilman sipulia tai mitään muuta ja ottaa lautaselle lisukkeeksi marjahilloa. Tämä on erittäin suositeltavaa, jos haluaa hieman kevyemmän version röstistä. Tapoja on siis monia, tee oman maun mukaan ja nauti!
Terveisin Manuel
Sveitsiläinen RÖSTI
Juhlien jälkeisenä päivänä, kun pahin krapula on hiljattain hiipumassa, tekee yleensä mieli saada kunnon rasvaista ja täyttävää ruokaa. Isännällä on tähän hätään hyvä vinkki, jonka avulla arjen raaka-aineista saa helposti ja nopeasti herkullisen aamiaisen. Voihan sitä muutenkin joskus kokeilla, vaikkei krapulaa olisikaan.
Kyseessä on siis yksi Sveitsin kansallisruoista, eli rösti! Suomessa röstiperunoiksi kutsutut pakastetuotteet ovat ihan syötäviä, mutta eivät pärjää kunnon itse tehdylle sveitsiläiselle röstille. Rösti oli ennen vanhaan perinteinen maalaisaamiainen. Nykypäivänä sitä syödään brunsseissa, lisukkeena liharuokien kanssa tai ihan pääruokana. Röstiin voi erittäin sopivasti käyttää ylijääneitä perunoita.
 |
| Sveitsiläinen Rösti à la Manu |
Mitä tarvitaan?
(yhdelle hengelle)
3-4 kpl keskikokoista keitettyä perunaa (kiinteä)
1 pienehkö sipuli
2-3 rkl voita (tai juoksevaa margariinia tms.)
½ tl tl suolaa
vaihtoehtoisesti oman maun mukaan:
20 – 100 g voimakasta juustoa (esim. Gruyère tai vuoristo-/alppijuusto)
50 – 150 g pekonisuikaletta
1 – 2 kpl kananmunaa
Miten pitkään kestää?
noin 20-25 minuuttia (jos perunat on keitetty aiemmin)
Miten valmistetaan?
Keitä perunat kuorineen, jos mahdollista jo edellisenä päivänä, tai käytä tähteitä. Älä keitä liian pehmeiksi. Jos keität vasta ennen ruoanlaittoa, keitä vain noin 10-15 min ja anna jäähtyä jonkin verran. Kuori perunat ja raasta pieneksi silpuksi. Hienonna sipuli. Kuumenna paistinpannua kunnolla ja lisää voi. Lisää sipulia pannun ja paista minuutti tai pari. Lisää nyt raastetut perunat ja suola pannuun. Sekoita perunoita jatkuvasti noin parin minuutin ajan ja vähennä lämpöä miedolle tasolle (esim 2-3/6)., jotta ainekset sekoittuu hyvin.
Puristele perunoista lastojen avulla kakunmuotoinen klöntti keskelle pannua. Laita sopiva, koko klöntin peittävä lautanen röstin päälle ja anna paistua noin 15-20 minuuttia riippuen perunoiden määrästä.
Kun Rösti on valmis, käännä pannu ylösalaisin niin, että pidät patakintaan tai patalapun avulla röstin päällä olevasta lautasesta kiinni. Näin saat valmiin röstin lautaselle syötäväksi. Oikeaoppisen tavan mukaan kuuluisi tässä vaiheessa liu’uttaa rösti takaisin pannuun, jotta saadaan myöskin toiselle puolelle ruskea pinta, mutta tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Vaihtoehdot:
Sipulin voi tietenkin jättää myös pois. Jos haluat myös pekonia röstiisi, laita alussa vain pikkaisen voita ja paista pekonia hetken, mutta älä kuitenkaan paista rapeaksi. Kuullota sipuli pekonin seassa ja lisää vasta sitten perunat. Juusto kannattaa lisätä pieninä paloina heti alussa kun on saanut klöntin valmiiksi.. Paina palat hieman klöntin sisään ennen kuin asetat lautasen röstin päälle. Halutessasi voit paistaa erikseen kanamunan tai pari ja asetella valmiiksi paistetun, lautasella olevan röstin päälle.
Vinkit:
Rösti on siis helppo ja nopea tehdä ja sopii etenkin lisävaihtoehtoineen erittäin hyvin krapulaisen aamupalaksi. Röstin kääntäminen ei ole tietenkään mitenkään pakollinen eikä suositeltavaa, jos kädet ovat vielä niin heikkoina, että pannu ei taida pysyä käsissä. Isomummon tapana oli tehdä rösti pelkästään perunasta, ilman sipulia tai mitään muuta ja ottaa lautaselle lisukkeeksi marjahilloa. Tämä on erittäin suositeltavaa, jos haluaa hieman kevyemmän version röstistä. Tapoja on siis monia, tee oman maun mukaan ja nauti!
Terveisin Manuel
keskiviikko 12. marraskuuta 2014
Pieniä vihreitä mietteitä
Terveisiä Umlautin ympäristövastaavalta
Oletko hetkeen pysähtynyt miettimään jokapäiväisten valintojesi ympäristövaikutuksia? Arkielämässä on helppoa vähentää aiheuttamaansa ympäristökuormitusta, kun alkaa kiinnittää huomiotaan aluksi pieniin asioihin.
Mitä ympäristöystävällisiä valintoja olen tänään itse tehnyt?
Kuljin julkisella liikenteellä yliopistolle.
HSL:n hiilidioksidipäästölaskurin mukaan 3 kilometrin pituisella koulumatkallani säästän vuositasolla n. 162 kg hiilidioksidipäästöjä verrattuna autoiluun. Päästöjen vähennys riippuu tietenkin matkan pituudesta sekä käytettävästä kulkuneuvosta (metro, raitiovaunu ja juna ovat hiilidioksidipäästöttömiä), mutta kymmenten matkustajien käyttäessä samaa kulkuneuvoa saastutamme ympäristöä huomattavasti vähemmän, kuin jos kaikki kulkisivat omilla autoillaan.
Valitsin kasvisruuan Unicafessa.
Tiesitkö, että lihatuotannossa syntyy jopa monikymmenkertaiset kasvihuonekaasupäästöt vihannesten tuotantoon verrattuna? Lihatuontanto vie myös enemmän maa-alaa alkuperäisluonnolta ja muun ruuan tuotannolta kuin kasvisten viljely.
Ilmasto-opas.fi-sivuston taulukko eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista (Taulukko 1)
Ostin kotimaisia tomaatteja ulkomaisten sijaan. Pakkasin ne maatuvaan biopussiin. Ostin myös luomusalaattia. En ottanut muovipussia kaupasta, vaan pakkasin ostokseni kangaskassiin.
Muovipussien käyttöä on helppo vähentää. Tulee hyvä mieli, kun ostaa kotimaisia tuotteita, jotka eivät ole kiertäneet ympäri maailmaa. Tai kun ostaa luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, jonka tuotannossa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
Otin puhelimen laturin irti seinästä, kun akku oli täynnä.
Pieni energiansäästö per henkilö, mutta Vattenfallin energiayhtiön mukaan Suomen kännykät yhteenlaskettuna tällä pienellä teolla voisimme säästää yhteensä saman verran sähköä, mitä kuluu n. 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana.
Tarvitsin uuden takin - ostin sen kirpparilta.
En ole mikään pyhimys, toki ostan vaatteita myös uutena. Mutta aina kun mahdollista, pyrin kierrättämään myös vaatteita ja ostamaan niitä käytettyinä.
Lajittelin roskani seka-, bio-, paperi- ja kartonkijätteisiin.
Jätteiden lajittelu on vain pieni vaiva, mutta se säästää raaka-aineita ja pienentää kaatopaikkojen jätevyöryjä.
Myös sinä pystyt helposti omilla, arkisilla valinnoillasi vaikuttamaan ympäristön suojelemiseen. Pieni on suurta!
Oletko hetkeen pysähtynyt miettimään jokapäiväisten valintojesi ympäristövaikutuksia? Arkielämässä on helppoa vähentää aiheuttamaansa ympäristökuormitusta, kun alkaa kiinnittää huomiotaan aluksi pieniin asioihin.
Mitä ympäristöystävällisiä valintoja olen tänään itse tehnyt?
Kuljin julkisella liikenteellä yliopistolle.
HSL:n hiilidioksidipäästölaskurin mukaan 3 kilometrin pituisella koulumatkallani säästän vuositasolla n. 162 kg hiilidioksidipäästöjä verrattuna autoiluun. Päästöjen vähennys riippuu tietenkin matkan pituudesta sekä käytettävästä kulkuneuvosta (metro, raitiovaunu ja juna ovat hiilidioksidipäästöttömiä), mutta kymmenten matkustajien käyttäessä samaa kulkuneuvoa saastutamme ympäristöä huomattavasti vähemmän, kuin jos kaikki kulkisivat omilla autoillaan.
Valitsin kasvisruuan Unicafessa.
Tiesitkö, että lihatuotannossa syntyy jopa monikymmenkertaiset kasvihuonekaasupäästöt vihannesten tuotantoon verrattuna? Lihatuontanto vie myös enemmän maa-alaa alkuperäisluonnolta ja muun ruuan tuotannolta kuin kasvisten viljely.
Ilmasto-opas.fi-sivuston taulukko eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista (Taulukko 1)
Ostin kotimaisia tomaatteja ulkomaisten sijaan. Pakkasin ne maatuvaan biopussiin. Ostin myös luomusalaattia. En ottanut muovipussia kaupasta, vaan pakkasin ostokseni kangaskassiin.
Muovipussien käyttöä on helppo vähentää. Tulee hyvä mieli, kun ostaa kotimaisia tuotteita, jotka eivät ole kiertäneet ympäri maailmaa. Tai kun ostaa luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, jonka tuotannossa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
Otin puhelimen laturin irti seinästä, kun akku oli täynnä.
Pieni energiansäästö per henkilö, mutta Vattenfallin energiayhtiön mukaan Suomen kännykät yhteenlaskettuna tällä pienellä teolla voisimme säästää yhteensä saman verran sähköä, mitä kuluu n. 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana.
Tarvitsin uuden takin - ostin sen kirpparilta.
En ole mikään pyhimys, toki ostan vaatteita myös uutena. Mutta aina kun mahdollista, pyrin kierrättämään myös vaatteita ja ostamaan niitä käytettyinä.
Lajittelin roskani seka-, bio-, paperi- ja kartonkijätteisiin.
Jätteiden lajittelu on vain pieni vaiva, mutta se säästää raaka-aineita ja pienentää kaatopaikkojen jätevyöryjä.
Myös sinä pystyt helposti omilla, arkisilla valinnoillasi vaikuttamaan ympäristön suojelemiseen. Pieni on suurta!
maanantai 20. lokakuuta 2014
Dr. Georg Gimpl: 26.05.1949 - 10.10.2014
Viikko sitten meidät tavoitti järkyttävä sähköposti: opettajamme Georg Gimpl on kuollut.
Kotonaan Itävallassa tutkimusta tekemässä ollut Gimpl oli saanut yllättäen sairaskohtauksen ja menehtynyt. Viestiä oli vaikea ymmärtää ja ottaa todesta.
Metsätalon viidennen kerroksen käytävä menetti kirkkaimman tähtensä, pitkin askelin harppovan herrasmiehen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi.
Georg Gimpl tuli jokaiselle opiskelijalle tutuksi heti perusopintojen Itävällan maantuntemuksen kurssilla, sekä aineopintojen kirjallisuushistorian parissa. Toiset olivat aivan haltioituneita tästä nopeasti puhuvasta, innostuneesta ja ympäriinsä huitovasta miehestä, joka aiheutti intensiivisellä otteellaan toisille pakokauhua. Siitä voidaan kuitenkin olla yksimielisiä, että Gimpl oli ainutlaatuinen!
Kirjallisuuden ja kulttuurin ihmisenä hän jättää saksan oppiaineeseen valtavan aukon, jota ei niin vain täytetä, vaikka hänen tilalleen joku uusi opettaja palkattaisiinkin. Gimpl teki opetuksestaan aina omansa näköistä, innostui itse ja pyrki innostamaan oppilaitaan. Omien sanojensa mukaan opetuksen tuli myös viihdyttää, ja sitä se toden totta tekikin!
Itse löysin juuri Gimplistä itselleni sellaisen kunnioitettavan hahmon, jonka halusin omalla panoksellani tehdä ylpeäksi. Odotin kuin kuuta nousevaa seuraavalla viikolla alkamassa ollutta Itävaltalaista kirjallisuutta käsittelevää kurssia, joka nyt enää kummittelee ikävästi Web-oodin listoilla. Näin jo sieluni silmin sen ilon hetken, kun pääsen esittelemään graduni hänelle ja keskustelemaan aiheesta, vaikka hänen ei edes ollut tarkoitus toimia graduohjaajanani. Hän olisi silti suurella sydämmellä kuunnellut, pohtinut kanssani ja neuvonut, koska sellainen hän oli.
Yliopistolla hyörii ja pyörii loputtomasti ihmisiä. Opiskelijoita tulee ja menee, valmistuu ja keskeyttää. Gimpl jaksoi silti välittää meistä, yksilöinä. Hän ei koskaan ollut liian kiireinen vaihtaakseen muutamaa sanaa. Hän muisti ihmisten nimet sekä kasvot. Ainutlaatuinen hahmo siinäkin mielessä.
Torstaina 16.10 Metsätalolla pidetty muistotilaisuus oli vaikuttava, sillä paikalle kertyi hänen lukuisia ystäviä ja kollegoita. Saimme kuulla kauniita sanoja, jotka eivät kuitenkaan helpota tätä surua.
Menetimme meille niin monella tavalla tärkeän henkilön, aivan liian varhain ja aivan liian yllättäen.
Ruhe in Frieden, Georg.
Kotonaan Itävallassa tutkimusta tekemässä ollut Gimpl oli saanut yllättäen sairaskohtauksen ja menehtynyt. Viestiä oli vaikea ymmärtää ja ottaa todesta.
Metsätalon viidennen kerroksen käytävä menetti kirkkaimman tähtensä, pitkin askelin harppovan herrasmiehen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi.
Georg Gimpl tuli jokaiselle opiskelijalle tutuksi heti perusopintojen Itävällan maantuntemuksen kurssilla, sekä aineopintojen kirjallisuushistorian parissa. Toiset olivat aivan haltioituneita tästä nopeasti puhuvasta, innostuneesta ja ympäriinsä huitovasta miehestä, joka aiheutti intensiivisellä otteellaan toisille pakokauhua. Siitä voidaan kuitenkin olla yksimielisiä, että Gimpl oli ainutlaatuinen!
Kirjallisuuden ja kulttuurin ihmisenä hän jättää saksan oppiaineeseen valtavan aukon, jota ei niin vain täytetä, vaikka hänen tilalleen joku uusi opettaja palkattaisiinkin. Gimpl teki opetuksestaan aina omansa näköistä, innostui itse ja pyrki innostamaan oppilaitaan. Omien sanojensa mukaan opetuksen tuli myös viihdyttää, ja sitä se toden totta tekikin!
Itse löysin juuri Gimplistä itselleni sellaisen kunnioitettavan hahmon, jonka halusin omalla panoksellani tehdä ylpeäksi. Odotin kuin kuuta nousevaa seuraavalla viikolla alkamassa ollutta Itävaltalaista kirjallisuutta käsittelevää kurssia, joka nyt enää kummittelee ikävästi Web-oodin listoilla. Näin jo sieluni silmin sen ilon hetken, kun pääsen esittelemään graduni hänelle ja keskustelemaan aiheesta, vaikka hänen ei edes ollut tarkoitus toimia graduohjaajanani. Hän olisi silti suurella sydämmellä kuunnellut, pohtinut kanssani ja neuvonut, koska sellainen hän oli.
Yliopistolla hyörii ja pyörii loputtomasti ihmisiä. Opiskelijoita tulee ja menee, valmistuu ja keskeyttää. Gimpl jaksoi silti välittää meistä, yksilöinä. Hän ei koskaan ollut liian kiireinen vaihtaakseen muutamaa sanaa. Hän muisti ihmisten nimet sekä kasvot. Ainutlaatuinen hahmo siinäkin mielessä.
Torstaina 16.10 Metsätalolla pidetty muistotilaisuus oli vaikuttava, sillä paikalle kertyi hänen lukuisia ystäviä ja kollegoita. Saimme kuulla kauniita sanoja, jotka eivät kuitenkaan helpota tätä surua.
Menetimme meille niin monella tavalla tärkeän henkilön, aivan liian varhain ja aivan liian yllättäen.
Ruhe in Frieden, Georg.
perjantai 18. heinäkuuta 2014
Grillstammtisch 2014
Umlautin kesän huipputapahtuma oli eittämättä parin viikon takainen Grillstammtisch. Grillistammarissa makkarat paloivat, ihmiset jäätyivät ja koiranpennut saivat monta sylillistä hellyyttä.
Ihana hallituksemme ei unohda umlautilaisia kesälläkään: pistimme pystyyn perinteisen (est. 2013) Grillstammtischin Lauttasaaren Kasinonrannalle, mikä veti paikalle mukavasti tuttuja naamoja. Erityisesti edellisvuoden fukseja osallistui grilli-iltaan sankoin joukoin, ja Umlautin hallitus toivookin syksyn uusilta fukseilta yhtä ihailtavaa aktiivisuutta... ;)
Hankimme tapahtumaa varten Umlautille oman pallogrillin, joka toimi kuin unelma. Grillimaestromme Manuel valmisti meille vaikka mitä: makkaraa, vegechorizoa, maissia, ananasrenkaita, halloumia... jopa vaahtokarkkeja! Syöminkien välissä kahlasimme matalassa ja lämpöisessä merivedessä, tuli ihan kesäfiilis.
Auringon laskiessa ja ilman viiletessä olimme jäätyä paikoillemme, mutta mölkkykisat ja kiertävä kurkunkostuke pitivät meidät lämpimänä. Sydämiä sulattivat kuitenkin vasta loppuillasta paikalle saapuneet yllätysvieraat, eli Maijun koiranpentulauma. Kyllä kannatti taas osallistua!
Ihana hallituksemme ei unohda umlautilaisia kesälläkään: pistimme pystyyn perinteisen (est. 2013) Grillstammtischin Lauttasaaren Kasinonrannalle, mikä veti paikalle mukavasti tuttuja naamoja. Erityisesti edellisvuoden fukseja osallistui grilli-iltaan sankoin joukoin, ja Umlautin hallitus toivookin syksyn uusilta fukseilta yhtä ihailtavaa aktiivisuutta... ;)
Hankimme tapahtumaa varten Umlautille oman pallogrillin, joka toimi kuin unelma. Grillimaestromme Manuel valmisti meille vaikka mitä: makkaraa, vegechorizoa, maissia, ananasrenkaita, halloumia... jopa vaahtokarkkeja! Syöminkien välissä kahlasimme matalassa ja lämpöisessä merivedessä, tuli ihan kesäfiilis.
Auringon laskiessa ja ilman viiletessä olimme jäätyä paikoillemme, mutta mölkkykisat ja kiertävä kurkunkostuke pitivät meidät lämpimänä. Sydämiä sulattivat kuitenkin vasta loppuillasta paikalle saapuneet yllätysvieraat, eli Maijun koiranpentulauma. Kyllä kannatti taas osallistua!
 |
| Kun kylmyys iski, grilli oli kuumaa kamaa |
 |
| Aww! |
tiistai 13. toukokuuta 2014
Berliinin baarikulttuuri - pieni selviytymisopas
Tämän ollessa ensimmäinen tekstini Umlautin blogiin esittelen itseni lyhyesti. Hei, olen Essi, kuluneen vuoden Umlautin fuksi ja nykyisen hallituksen jäsen, toimin ympäristö- sekä kulttuurivastaavana ja apuna mm. bileiden järkkäämisessä.
Kävimme kevään perioditauolla Saran (Umlautin tapahtumavastaava, fuksikaverini) kanssa tärkeällä oma-aloitteisella kulttuuriekskursiolla tsekkaamassa Berliinin yöelämää. Tässä olisi teille muutamia vinkkejä tämän elämää sykkivän pääkaupungin baarikulttuurista:
BERLIININ BAARIKULTTUURI - pieni selviytymisopas
Berliinin baarielämä on vilkasta, oli sitten arki tai viikonloppu. Parhaat biletyspäivät ovat torstaista lauantaihin, mutta viikon jokaisena päivänä löytyy kaupungista varmasti menoa. Juomat ovat halpoja (jekkushotit ja bisset 2-3e) myös tasokkaissa baareissa.
Klubit
Pienemmissä paikoissa ei yleensä ole sisäänpääsymaksua, mutta klubeille päästäkseen joutuu sen sijaan usein pulittamaan noin kympin. Berliinistä löytyy monenlaisia klubeja: pienempiä, Helsingin mittakaavassa "tavallisen" kokoisia baareja sekä jättimäisiä kymmenen kerroksen bileluolia. Ikärajat vaihtelevat, mutta moniin paikkoihin pääsee sisään ainakin 20 vuoden iällä.
Berliinissä useat klubit noudattavat mielivaltaista sisäänpääsypolitiikkaa, eli osaan ns. "parhaista" ja erikoisimmista baareista on vaikeaa päästä sisään. Portilla ihmisiä käännytetään takaisin kotiin, mikä on harmillista. Olen kuullut huhuja, että ei saisi olla liian turistin oloinen, eli saksan kielitaito on kultaa näissä tilanteissa (hyvä motivaattori opinnoille!) ja porukassa tulisi olla sopivassa suhteessa sekä miehiä että naisia. Me Umlautin tytöt onnistuimme ja pääsimme sisään erääseen legendaariseen klubiin nimeltä Salon zur wilden Renate, oli jonottamisen ja jännittämisen arvoista!
Jos mielit tanssimaan, tsekkaa nämä:
Lennot saimme todella halvalla Airberliniltä, 90 eurolla edestakas per naama. Yleensä menopaluulennot Berliiniin maksavat n. 100-200 euroa, mutta lentoyhtiöillä on tarjolla hyviä tarjouksia aika ajoin, jos lennot on mahdollista varata n. 2-3 kk ennen matkaa. Viel Spaß!
Kävimme kevään perioditauolla Saran (Umlautin tapahtumavastaava, fuksikaverini) kanssa tärkeällä oma-aloitteisella kulttuuriekskursiolla tsekkaamassa Berliinin yöelämää. Tässä olisi teille muutamia vinkkejä tämän elämää sykkivän pääkaupungin baarikulttuurista:
BERLIININ BAARIKULTTUURI - pieni selviytymisopas
Berliinin baarielämä on vilkasta, oli sitten arki tai viikonloppu. Parhaat biletyspäivät ovat torstaista lauantaihin, mutta viikon jokaisena päivänä löytyy kaupungista varmasti menoa. Juomat ovat halpoja (jekkushotit ja bisset 2-3e) myös tasokkaissa baareissa.
 |
| Biletiimi Essi und Sara |
Klubit
Pienemmissä paikoissa ei yleensä ole sisäänpääsymaksua, mutta klubeille päästäkseen joutuu sen sijaan usein pulittamaan noin kympin. Berliinistä löytyy monenlaisia klubeja: pienempiä, Helsingin mittakaavassa "tavallisen" kokoisia baareja sekä jättimäisiä kymmenen kerroksen bileluolia. Ikärajat vaihtelevat, mutta moniin paikkoihin pääsee sisään ainakin 20 vuoden iällä.
Berliinissä useat klubit noudattavat mielivaltaista sisäänpääsypolitiikkaa, eli osaan ns. "parhaista" ja erikoisimmista baareista on vaikeaa päästä sisään. Portilla ihmisiä käännytetään takaisin kotiin, mikä on harmillista. Olen kuullut huhuja, että ei saisi olla liian turistin oloinen, eli saksan kielitaito on kultaa näissä tilanteissa (hyvä motivaattori opinnoille!) ja porukassa tulisi olla sopivassa suhteessa sekä miehiä että naisia. Me Umlautin tytöt onnistuimme ja pääsimme sisään erääseen legendaariseen klubiin nimeltä Salon zur wilden Renate, oli jonottamisen ja jännittämisen arvoista!
Jos mielit tanssimaan, tsekkaa nämä:
- Berghain Friedrichshain - Kuuluisa erityisen vaikeasta sisäänpääsystä. En ole itse vielä vaivautunut kokeilemaan onneani, mutta salaperäisen huuruinen klubi houkuttaa...
- Watergate Kreuzberg - Suosittu iso klubi Spree-joen varrella, isoja DJ-nimiä. Hieno terassi veden äärellä. Sisäänpääsy voi olla hankalaa.
- Salon zur Wilden Renate Friedrichshain - Upea, vanha, jo hieman ränsistynyt talo, joka viikonloppuna täyttyy bilettäjistä. Sisustus omaperäinen ja mielenkiintoinen, hauska ja värikäs sisäpiha, tanssilattia savuinen. Yläkerrassa tanssitaan tai makoillaan sängyssä ja sohvilla, alhaalla hengaillaan baarin puolella. Sisäänpääsy hankalaa, muttei mahdotonta.
- Rosi's Friedrichshain - Pienehkö klubi, usein indie-elektro-tyyppistä musiikkia. Huokeat hinnat, tilava tanssilattia ja mukava sisäpiha. Varma sisäänpääsy.
- Cassiopeia Friedrichshain - Pienehkö, hiphop-pop-dancehall-meininkiä ja vuosilukuteemailtoja. Varma sisäänpääsy.
- Postbahnhof Friedrichshain - Useampikerroksinen jättiklubi, jossa riittää huoneita monelle eri musiikkimaulle. Myös isoja tapahtumia, mm. opiskelijabileitä. Helpohko sisäänpääsy.
Hätäinen kuva Wilde Renaten sisäpihalta - "keine Fotos bitte!"
Istuskelubaarit ja kahvilat
Pienempiin baareihin ja Kneipeihin ei ole sisäänpääsymaksua. Niitä on joka kulmassa, yllättävissäkin paikoissa: joskus kadulle päin ei huomaa lainkaan, että vieressä on baari. Kokeile siis onneasi ja avaa vastaantulevia ovia, siellä takana saattaa olla salainen baari - ihan tosi! Tällaiset pienet piilobaarit ovatkin yleensä niitä kaikkein parhaimpia löytöjä.
Monia kivoja istuskelubaareja löytyy ainakin Friedrichshainin ja Kreuzbergin alueilta, esim. Warschauer Straßen ja Kottbusser Torin asemien läheltä.
Berliinissä on myös useita mukavia shishabaareja. Olen itse käynyt muutamassa, mutta nimiä en muista - kannattaa googlettaa, jos kiinnostaa.
Jos kaipaat rentoa istuskelua, kokeile näitä:
- Weinerei Prenzlauer Berg - Tunnelmallinen viinibaari ja ravintola, jossa maksat tyhjästä viinilasista pienen summan, jonka jälkeen saat käydä itse täyttämässä sitä niin paljon kuin halajat. Ruokaakin on tarjolla. Lähtiessä maksat lasikulhoon sopivaksi näkemäsi summan.
- Fire Bar Mitte - Rauhallinen ja kotoisan tunnelmallinen pieni luola maan alla. Baari voi olla vaikea löytää, mutta paikka on ihana ja hinnat todella halvat.
- Kptn Friedrichshain - Kiva hengailumesta huokeilla hinnoilla, yksinkertaisia drinkkejä. Paikalla myös DJ ja takana pieni tanssilattia.
- Mein Haus am See Mitte - Kahvila/baari, jossa hienot sisustusratkaisut: voit istua mukavilla sohvilla tai isoilla portailla baarin perällä. Tunnelma on kotoisa ja miellyttävä. Usein myös livemusiikkia iltaisin.
- Bahamas Prenzlauer Berg - Pieni cocktailbaari, jonka lattiat täynnä hiekkaa. Kaikki cocktailit vain 4 euroa, laaja valikoima.
- Barbie Deinhoff's Kreuzberg - Ilotaloa muistuttava, mielenkiintoinen sisustus, queer-meininkiä.
- Spielwiese Friedrichshain - Lauta- ja seurapeleihin keskittynyt kahvilabaari, valikoimassa satoja pelejä.
- Paloma Bar Kreuzberg - Kottbusser Torin lähistöllä oleva piilobaari, josta mukavat näkymät. Taisi löytyä Kaisersin vierestä, portin takaa ja rappuset ylös?
 |
| Fire Bar |
 |
| Barbie Deinhoff's |
 |
| Mein Haus am Seen diskovessa |
 |
| Sara ja Essi kiittää ja kuittaa! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)