Bloggari esittäytyy: Eva aka. Mami

Moi,

mä oon Eva ja opiskelen saksaa. Umlautissa on tullut pyörittyä ihan opintojen alusta asti, eli monta vuotta, toimien vaihdellen tiedottajana, tuutorivastaavana, webmasterina, ympäristövastaavana, sihteerinä, tapahtumavastaavana ja varmaan jonain muunakin. Oon kehkeytynyt semmoseksi Umlautin viralliseksi äiti-henkilöksi, joka aina tarkistaa, että onhan kaikilla bussikortti mukana ja kurssi-ilmottautumiset hoidettu. Viime vuoden fuksit aina huutikin (ja huutaa suurin osa muuten edelleen) mamia, jos niillä oli asiaa.
Äidin tehtävissä oon myös kävelevä tietopankki, neuvonta ja infopiste, mutta se on oikeastaan aika hauskaa.

Odotankin tältä syksyltä eniten uusia opiskelijoita. Lukukauden ensimmäiset viikot tuutoroidessa on niin hauskoja, saa siinä itsekin vähän pehmeämmän laskun arkeen kesäloman jälkeen.

Rooli blogissa on ollut, ja tulee jatkossakin olemaan, yleispäivittäjä. En koe tarpeelliseksi ilmaista itseäni opintoasioista kirjallisesti, koska teen sitä suullisesti jo ihan tarpeeksi, mutta Umlautin tapahtumat ja muut hässäköinnit raportoin virkaintoisesti!

Ilosta syksyn odotusta,
<3:llä Eva, Efef, Mamselli

Blogger stellt sich vor: Manuel

Hallihalööchen! Ich heisse Manuel, studiere Germanistik an der Universität Helsinki und bin ein begeistertes Mitglied und Vizepräsident von Umlaut ry. Mit diesem Eintrag möchte ich mich kurz vorstellen und euch ein kleines Appetithäppchen meiner zukünftigen Blogeinträge servieren. Ich nehme mir vor mehrheitlich Deutsch zu schreiben, weil dies (zumindest offiziell) meine Muttersprache ist, höchstwahrscheinlich kommt aber auch mal etwas auf Finnisch, was ich gleichzeitig üben könnte, oder in sonst irgendeiner language quel just genom minun chopf schwirrt.

Ursprünglich komme ich aus der Schweiz, genauer aus dem Kanton Solothurn, noch genauer aus dem Bezirk Gösgen und wenn ihr es unbedingt ganz genau wissen wollt, dann hiess das Kaff in dem ich fast 20 Jahre lang wohnte Obergösgen. Mit diesen Hinweisen sollte nun jeder, den es interessiert, meine Heimat im Internet ausfindig machen können. 2010 bin ich schliesslich nach Helsinki gezogen. Grund dafür war, wie bei fast allen männlichen, deutschsprachigen Einwanderern in Finnland, eine wunderschöne finnische Frau. Im Herbst 2012 fing ich dann endlich das Germanistik-Studium an der Uni Helsinki an, mit dem Ziel die Fachlehrerausbildung zu machen, damit ich finnischen Kindern später mal Deutsch beibringen darf.

Meine Blogeinträge werden sich in erster Linie auf einzelne, möglichst unterhaltsame, Berichte aus dem Leben eines Schweizer Germanistikstudenten in Finnland handeln. Ein zweites, ein wenig ernsteres aber für mich persönlich sehr interessantes Thema wird meine wirkliche Muttersprache sein: Schweizerdeutsch mit seinen vielen Dialekten. Hinzukommen dürfte wohl etliches, hoffentlich lustiges, teilweise eher ironisches Gelaber.

Ich möchte hier auch darauf hinweisen, dass sich die deutsche Schriftsprache in der Schweiz leicht von jener in Deutschland, welche auch in Finnland unterrichtet wird, unterscheidet. Beispielsweise dieses seltsame ja fast furchteinflössende Ding hier: "ß" wurde in der Schweiz zum Glück schon vor langem abgeschafft, und daher verzichte ich auch darauf es zu benutzen. Selbstverständlich passieren auch mir Fehler, doch die gehen mir, um es mal höflich, dennoch leicht schweizerisch, auszudrücken, am Allerwertesten vorbei (das Wort, das da eigentlich stehen sollte würde auch mit A beginnen).

Doch nun genug fürs Erste. Bes zum nöchschte mou.

PS: Kommenteja jne. saa esittää millä tahansa kielellä. Kokonaisia käännöksiä saksankielisistä teksteistäni en laiskuudestani johtuen pysty valitettavasti tuottamaan. Jos kuitenkin käännöstarve on niin kova, ettet kestä enää, niin lahjoittamalla saa miulta vaikka mitä, ei kuitenkaan sitä.

Hyvää loppukesää!
Manuel

Bloggare presenterar sig själv: Malin

Eftersom vi som anmält oss att aktivt blogga här på vår hemsida blivit ombedda att skriva en liten presentation om oss själva och områden vi kommer att skriva om, ska jag nu berätta en aning om mig själv.

Hade vid ansökningstid redan länge vetat att språk är det jag vill sysla med, framför allt tyska. Det skulle senare visa sig vara ett bra val för mig. Genast hösten efter mitt ABI-år i Karleby, norra Pampas, fann jag mig som germanist-gulis vid Helsingfors universitetet och kom liksom helt naturligt med i Umlaut ry:s verksamhet. Också det skulle visa sig vara lönsamt. Fick nämligen en väldigt bra start på studielivet, en fin gemenskap med likasinnade att dela den med och genast från början möjligheten att delta i föreningsverksamhet. Speciellt nämnvärt är ändå att jag för första gången i mitt liv fick testa på att bära mustasch, kom att ta mig till kära Otnäs samt uppleva andra extrema grejer, såsom världsmästerskapet i akademisk kyykkä, eller ”poppi” som underbara Wikipedia informerade mig om att det heter på svenska. Även om jag vid årsskiftet kom in på översättningslinjen ville jag fortfarande hålla mig också till germanisterna, och i vår kom jag med i styrelsen som evenemangsansvarig och tvåspråkighetsfunktionär, vilket innebär att jag är aktiv i planeringen och förverkligande av evenemang och ser till att alla medlemmar har samma språkliga rättigheter, oberoende av modersmålet. Det är en orsak till att jag skriver på svenska, mitt modersmål.
 
Det inkommande studieåret kommer mina blogginlägg ändå inte att handla om Umlauts verksamhet, utan mina funderingar och upplevelser som Erasmus-utbytesstuderande. Från och med oktober ska jag studera lingvistik vid Universität Potsdam och skriva om det här på bloggen mera eller mindre regelbundet. Ser verkligen fram emot det äventyr jag har framför mig, men samtidigt är det rätt vemodigt att lämna Helsingfors. Jag vill önska er alla en fin början på det nya studieåret och framför allt hälsa alla nya gulisar varmt välkomna!  Förresten , Maliiin heter jag.


Malin Nisula
Tapahtumavastaava & Kaksikielisyysvirkailija
Fuksi '12

Bloggaaja esittäytyy: Mikael

Hei, nimeni on Mikael ja minä opiskelen saksaa. Oikeastaan opiskelen muitakin asioita, mutta olen ujo ja huono tekemään tunnustuksia. Voisin sanoa vastaavani elämäntavoiltani tyypillistä opiskelijaa: en oikein tiedä, mitä isona haluan tehdä ja omaan joukon mieltymyksiä, jotka hallitsemattomina johtavat aikaiseen hautaan. Minulla on myös voimakkaita mielipiteitä asioista, joista en tiedä oikeastaan mitään.

Olen harrastanut aikaisemmin blogi-kirjoittelua terapiamielessä, mutta en suosittele etsimään tekstejäni. Ne ovat happamia ja täynnä vihaisen nuoren miehen yskäisyitä. Erityisesti KOPO-asioista olen aikaisemmin kauhkonnut ja vauhkonnut. Kylvänyt pyhää vihaani kaikkia väärintekijöitä ja puritanisteja kohtaa. Ollut äkäinen. 

Tähän blogiin aion kuitenkin tuoda pehmeämpiä, dallaspullan tuoksuisia ja opiaattimaisen raukeita tekstejä. Sellaisia, jotka sopivat sopivasti höyryävän kahvin kylkeen viikonloppuaamuisin, kun aurinko paistaa ja mihinkään ei ole kiire. Niitä voi lukea pari kertaa kuukaudessa tai useammin, jos ryhdistyn ihmisenä.

Aion kirjoittaa pääosin suomeksi, koska pitkähkölle edenneistä opinnoistani huolimatta saksani sisältää välillä koomisiakin kömmähdyksiä, joita on näin positiivisessa ja hylkeen lailla rötköttävässä kontekstissa muutenkaan turha kylille huudella.

Umlautissa olen toiminut aiemmin varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä kutsuvat opintovastaavaksi, (1/3) webmasteriksi ja oppiaineyhdyshenkilöksi. Tällä hetkellä proggiksinani on tämän blogin sisällön koordinoinnin kehittely ja oppiainekysely (johon myös sinun tulisi vastata). Tittelivirtaa on kuitenkaan turha pelätä: rennoilla ranteilla mennään. Ei stressiä. Keine Politik. Üblichkeit. Zen.

Tulen seuraavien viikkojen aikana luultavasti pääasiassa raportoimaan elämästäni alipalkattuna IAESTE-harjoittelijana Ruhrin seudulla. Suomeen palattua kirjoittelen luultavasti monista minua kiinnostavista ja edes (helevetin) etäisesti Saksaan liittyvistä asioista. Toivoisin tekstieni olevan lukijoilleni kuin lomakuvia tai hyviä ystäviä, joihin on miellyttävää palata yhä uudestaan. Yritän kutoa kasaan ajatusmattoja, joihin on mukava kääriytyä, kun opinnot ahdistavat ja maailma on kylmä.

Tämän kaiken lupaan sinulle, lukija hyvä. Et kai pahastu, jos välillä myös valehtelen sinulle?

Rakkain terveisin,

Mikael Bertus