Umlautin entinen sihteeri, nykyinen ulkomaan kirjeenvaihtaja, esittäytyy ja aloittaa blogin.
Koska ensimmäisellä kirjoittajalla on tietysti hirveät paineet, pyrin kirjoittamaan lyhyesti, jotten ihan täysin mokaa ja pilaa ylvään ainejärjestömme mainetta.
Oon tänään painiskellu itseni kanssa ja miettiny, että oonko mä maailman huonoin vaihtari ku tykkään Suomesta niin paljon. Mä oon siis lokakuusta heinäkuun puolväliin Berliinissä vaihdossa mutta nytkin oon Suomessa pari viikkoa käymässä. Mun Suomenretkeen on monia syitä, ehkä tekosyitä, mut mä pyrin laittamaan sen teko-prefiksin tietoisuuteni taka-alalle. Onhan se nyt ihan sikatärkeetä tulla poikaystävän pikkuveljen ylioppilasjuhliin. Kun mä meen takas Berliiniin, tai Berskaan tai Perseeseen mitä näitä nyt on, niin mul on enää kuukausi vaihtoa jäljellä. En ois uskonu sanovani tätä, mut aika on menny nopeesti.
Niin, ja sitäpaitsi nyt kannattaakin olla Suomessa, koska tääl on parempi sää ku Berliinissä! Se on tosin melkein yhtä harvinaista ku et Suomi voittaa Ruotsin MM-lätkässä. Mistä puheenollen voin valittaa näin sähköisessä mediassa saksalaisten täyttä tietämättömyytä jääkiekosta. Siellä me suomalaiset juhlittiin vuosikymmenten voittoa eikä kukaan ymmärtäny että mistä on ees kyse.
Näin, oikeestaan yhtään mitään kirjottamatta, lopetan Umlautin ensimmäisen blogikirjoituksen.
