10 vinkkiä vaihtovuoteen Saksassa

Syksyn ja kevään vaihtopaikat on jo valittu, ja moni onnekas umlautlainen pääsee oppimaan saksan kieltä ja kulttuuria autenttiseen ympäristöön Saksaan lukuvuodeksi tai toiseksikin. Lähtö kohti tuntematonta saattaa kuitenkin myös askarruttaa: Miten valmistautua tulevaan vaihtovuoteen tai -semesteriin? Kuinka Saksassa oikein opiskellaan? Onko minun opittava juomaan olutta? (Kyllä.)

Pelko pois, näillä vinkeillä pääset ainakin hyvin alkuun!
(Vinkit perustuvat omaan kokemukseeni vaihtovuodesta Leipzigissa sekä tuntemieni vaihto-opiskelijoiden kertomuksiin.)

Kuluneen vuoden Umlaut-vaihtareita kokoontuneena

1. Asuminen: Studentenwohnheim, WG vai yksin?

Saksassa suurin osa opiskelijoista asuu joko Studentenwohnheimeissa (opiskelija-asuntoloissa) tai WG:issä (kimppakämpissä). Asumisen hinta riippuu kaupungista, mutta huoneen itselleen voi saada yleensä n. 200-350 eurolla. Kannattaa aloittaa asunnonhaku ajoissa, jo pari kuukautta etukäteen, jotta löydät katon pääsi päälle!

Studentenwohnheimissa asut isossa, usein kansainvälisessä yhteisössä, jossa on paljon vaihtareita ja luonnollisesti opiskelijoita. Ohjeet huonehakuun saat usein yliopiston tervetuliaiskirjeen mukana. Studentenwohnheimeissa voi yleensä asua joko kimppahuoneistossa tai yksin. Voit esittää hakiessasi toiveita mm. sijainnista ja huonetyypistä. Kämppikseksi saatat kuitenkin saada käytännössä kenet tahansa (ellei kyseessä ole sukupuolijaoteltua huoneistoa); on mahdotonta ennustaa, saako asuintoverikseen jonkun jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, viettää iltoja yhdessä ja jopa ystävystyä, vai huoneeseensa lukkiutuvan asosiaalisen henkilön. Huoneen tai asunnon vuokraan kuuluu yleensä sähkö- ja vesimaksu, joten niistä ei tarvitse Wohnheimissa erikseen huolehtia; tosin internet-yhteys saattaa olla pelkän kaapelin kautta, ilman langatonta yhteyttä. Wohnheim-huoneistot ovat usein modernimpaa laatikkomaista arkkitehtuuria, ja asuntoa hakiessasi voit toivoa valmiiksi perushuonekaluilla kalustettua huoneistoa.


Monet saksalaiset asuvat ennemmin WG:issä kuin Studentenwohnheimeissa. Saksassa vallitsee Suomeen verrattuna todellinen WG-kulttuuri: usein kämppikset haluavat panostaa yhteisasumiseen viettämällä iltoja yhdessä mm. viinilasillisen äärellä futista tai Tatortia katsoen, yhdessä kokaten jne. WG:hin pääsyyn järjestetään usein WG-castingejä, joko skypen kautta tai livenä. Yhden skype-puhelun perusteella ei välttämättä myöskään pysty tekemään paljoakaan johtopäätöksiä tulevista kämppiksistä, mutta WG:tä etsiessäsi pystyt jonkin verran valikoimaan, haluatko esimerkiksi asua natiivien vai toisten ulkomaalaisten kanssa, sekä myös haluamasi asuinalueen. Saksassa on yhä yksityisillä asuntomarkkinoilla tarjolla paljon nk. Altbau-asuintaloja, joissa on suomalaisiin perusasuntoihin verrattuna korkeat katot ja kauniit, koristeelliset rappukäytävät. WG:tä voi etsiä helposti Saksan suurimmalta asumisvälityskanavalta http://www.wg-gesucht.de, tarjolla on sekä kalustettuja että kalustamattomia huoneita.

Yksin asuminen on suurimmassa osassa Saksaa halvempaa kuin Suomessa, joten jos haluat käyttää tilaisuuden hyväksesi, sekä Studentenwohnheimeissa että wg-gesucht-sivustolla on usein yksiöitä tarjolla, n. 300-500 euron vuokralla. Vaihdon aikana voi olla kuitenkin helpompi solmia uusia tuttavuuksia, jos asuu kimppakämpässä. Omasta kokemuksestani suosittelisin kimppa-asumista: Jos kyseinen vaihtoehto epäilyttää, muista, että vaihtovuosi tai -semesteri on joka tapauksessa väliaikaista. Kimppa-asumisessa jää käteen yleensä myös opintotuesta enemmän rahaa, jonka voit käyttää mm. matkusteluun ja oluiden maisteluun. (Ulkomailla asuessa myönnetään aina korkein mahdollinen asumistuki!)

Tyypillisiä Altbau-taloja

Kuva: http://diepresse.com/images/uploads/e/5/3/745043/u_Immobilien_Wohnen_Gebude_Zinshaus_Wohnung_AltbauFoto_Clemens_Fabry.jpg

2. Kännykkäliittymä ja netti

Heti alkuun on hyvä hankkia itselleen toimiva kännykkäliittymä. Tarjolla on monenlaista eri sorttia, mutta eräs toimiva ja yksinkertainen vaihtoehto on Aldi-kaupan kassalta ostettava ja ladattava Aldi Talk -liittymä. Aloituspaketin ostaessasi maksat 12,99e, josta 10 euroa voit käyttää ensimmäisen kuukauden liittymämaksuun. Rekisteröityminen tapahtuu netissä paketin ohjeiden mukaisesti, ja rekisteröityessä voit valita käyttöösi sopivan liittymätyypin: esimerkiksi paljon nettiä käyttäville hyvä vaihtoehto on 1500 MB high-speed-nettiä 9,99e/kk, puhelut ja tekstiviestit laskutetaan erikseen (11 snt/min tai per SMS). Saat myös kerralla paketissa kaikki kolme eri SIM-korttikokoa. Saksassa ei yleensä myydä kännykkäliittymiä, joissa olisi rajaton netinkäyttö, vaan käytettävissä on tietyn verran nopeaa high-speed-nettiä, jonka jälkeen yhteys muuttuu erittäin hitaaksi; tämän vuoksi on hyvä käyttää aina Wifiä, kun sellainen on käytettävissä.

3. Vorlesungeja, seminaareja vai moduuleja?

Perustutkinto-opiskelijat Saksassa opiskelevat usein kokonaisia moduuleja, jotka koostuvat yleensä yhdestä luennosta ja kahdesta seminaarista, mutta vaihtarina pystyt (yliopistosta riippuen) useimmiten valitsemaan pelkän luennon tai seminaarin yhdestä teemakokonaisuudesta. Jos teet kokeen tai Hausarbeitin (n. 10-15 sivun pituinen pieni tutkielma) käymästäsi kurssista, saat yleensä tuplasti opintopisteitä (ECTS-Punkte vaihtareille), kuin jos osallistut pelkästään käymällä luennoilla/seminaarissa. ECTS-pistemäärät riippuvat myös yliopistosta, mutta esimerkiksi Leipzigissa sekä luennoista (Vorlesung) että seminaareista (Seminar) saat Teilnahme-osallistumisella 2-3 ECTS-pistettä ja Leistung-osallistumisella (kokeen / kirjallisen työn kanssa) 4-5 ECTS-pistettä. Yleinen tavoite Erasmus-opiskelussa on 30 ECTS-pistettä per lukukausi, mutta Helsingin yliopistolla riittää totuttu 5 opintopistettä per opintotukikuukausi.

Vorlesungit ovat työmäärän kannalta helpompia kurssivalintoja, mutta Seminareilla tulee toisaalta tehtyä enemmän valmistelua oppitunneille pitkin lukukauden ja näin jää vähemmän luettavaa kokeisiin. Seminaareilla on myös helpompi tutustua muihin kurssilaisiin kuin satojen ihmisten luentosaleissa.

Leipzigin yliopisto ja katuvilinää

4. Sivuaineen opiskelu vaihdossa ja muu kurssitarjonta

Vaihdossa kannattaa myös tutustua mahdollisuuksiin käydä muitakin kuin pelkkiä Germanistik-kursseja, jos vain kiinnostaa. Mahdollisuudet käydä muiden aineiden kursseja riippuvat taas kerran yliopistosta, joten asiasta kannattaa kysyä oman aineen Erasmus-koordinaattorilta. Voi olla myös järkevä valinta tehdä kokonainen sivuainekokonaisuus vaihdon aikana (25 op) tai oman sivuaineen kursseja. Kurssien vastaavuudet ja hyväksiluku kannattaa selvittää etukäteen kyseisen aineen Helsingin yliopiston amanuenssin kanssa esim. sähköpostitse.

5. Paikalliset vaihtarijärjestöt ja -tapahtumat

Usein vaihtoyliopistolla toimii paikallinen Erasmus-järjestö tai muuta vaihtaritoimintaa (Leipzigissa esim. Wilma), joiden kautta on helppo päästä alkuun sosiaalisten suhteiden luomisessa. Kannattaa mm. etsiä Facebookista paikallinen Erasmus-ryhmä, josta todennäköisesti saa liittyessään hyvin tietoa paikallisista vaihtaritapahtumista. Vaihto-opiskelu on mainio tilaisuus tutustua ihmisiin ja kulttuureihin ympäri maailmaa!

Kansainvälisiä kavereita kielikurssilta

6. Sukella saksalaiseen arkeen ja kulttuuriin

Saksassa asuminen on tietenkin myös mainio tilaisuus kokea ja elää saksalaista arkea. Natiivien kanssa jutellessa oppii erilaista kieltä kuin vaihtaripiireissä, mm. idiomeja ja uusia sanoja. Saksalaiset tuntevat myös parhaat Saksassa ajankohtaiset ilmiöt ja vitsit - nykysaksalaista kulttuuria ymmärtää syvällisemmin, kun on ajan hermolla. Käytä siis tilaisuus hyväksesi ja tutustu muiden vaihtareiden lisäksi myös natiiveihin saksalaisiin, esim. käymilläsi kursseilla, harrastusten parissa tai kotona WG:ssäsi - kielitaitosi ja kulttuurintuntemuksesi parantuu kuin huomaamatta!

Hauska johdanto saksalaiseen nykykulttuuriin on Adam Fletcherin opus Wie man Deutscher wird - in 50 einfachen Schritten: Eine Anleitung von Apfelsaftschorle bis Tschüss.

Kuva: http://adam-fletcher.co.uk/howtobegerman/images/book_dummy_de.png

7. Pyörällä ympäri kaupunkia

Useimmat Helsingin yliopiston vaihtokohteet ovat n. 100 000-500 000 asukkaan keskisuuria kaupunkeja, joissa on helppoa tutustua kaupunkiin sekä sen reuna-alueisiin ja oppia parhaat reitit pyöräilemällä. Saksassa on monissa kaupungeissa hyvät pyörätiet, ja vaikka osa niistä kulkee autoteiden vierellä tai välissä, ovat saksalaiskuskit tottuneet suureen määrään pyöräilijöitä. Käytetyn pyörän voi ostaa mm. eBay Kleinanzeigen -sivustolta n. 50-80 eurolla. Huom. dynamo tai erillinen pyörälamppu on must, ilman toimivia etu- ja takavaloja voi saada jopa sakot. Perus lamppusetti erikseen pyöräliikkeestä maksaa n. 20 euroa. Kannattaa hankkia myös vorovarma lukko, usein käytetyt pyörät myydään ilman lukkoa, pyörä- tai urheiluliikkeistä saa hyvän lukon n. 20 eurolla. Pyörän voi sitten myydä taas eteenpäin varusteineen tai ilman esim. käytettyjen pyörien liikkeeseen tai samaisella eBay Kleinanzeige -sivustolla.

8. Hochschulsport

Useimmat yliopistot tarjoavat laajan kurssivalikoiman yliopiston liikuntakeskuksella (usein nimeltään Hochschulsport, Unisport tai vastaava). Kurssit voivat olla jopa ilmaisia, kuten Mainzissa, tai maksaa n. 20 euroa/lukukausi, kuten Leipzigissa. Lajit vaihtelevat jonglöörauksesta Bodypumppiin, purjehduksesta joogaan: lähes kaikkea on tarjolla! Ota selvää kurssien ilmoittautumispäivästä internetissä hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua, niin pääset ilmoittautumaan haluamillesi kursseille ajoissa, joskus kursseilla saattaa olla tunkua. Kurssit ovat myös hyvä keino tutustua uusiin ihmisiin.

9. Vaikeat hetket

Tietenkin uudessa maassa asuessa, kaukana kotoa ystävien ja perheen luota saattaa tulla vastaan vaikeitakin hetkiä. Muista, että et ole yksin: monet muutkin vaihtarit saattavat ajoittain potea koti-ikävää, ja ajatusten vaihtaminen muiden kanssa voi auttaa tilannetta. Kannattaa kuitenkin olla avoimin mielin matkalla ja ottaa ilo irti ainutlaatuisesta tilanteesta tutustua uuteen kaupunkiin ja ihmisiin ympäri maailmaa. Vaihto-opiskelu on joka tapauksessa väliaikaista, ja Suomen tutut kuviot odottavat sinua kyllä takaisin - jatkuva ikävöinti ja murehtiminen ei edesauta uudessa ympäristössä viihtymistä. Vuoden aikana voi myös hyvin käydä lomilla kotona rakkaitaan moikkaamassa. Omalla panoksellasi voit tehdä kuitenkin myös uudesta kotikaupungistasi sinulle tärkeän ja rakkaan, ja ehkä vuoden jälkeen et haluaisikaan lainkaan lähteä!

10. Matkustelu Saksan sisällä ja Euroopassa

Saksa on Suomeen verrattuna paljon keskeisemmällä paikalla Euroopassa, joten tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi ja lähteä toisinaan viikonloppuisin tai lomilla tutustumaan myös naapurimaihin. Bussit, junat ja kimppakyydit löydät kaikki helposti sivustolta https://www.busliniensuche.de/. Deutsche Bahn tarjoaa myös sivuillaan Sparpreise-alennusmatkoja, jotka löydät googlaamalla "Sparpreisefinder Deutsche Bahn". Pitkän matkan bussit, kuten Flixbus, Berlinlinienbus ja Megabus ovat myös mukavia ja yleensä junia halvempia matkustusvälineitä, ja viraali nettisivusto blablacar.de on oiva ja luotettava tapa löytää kimppakyytejä - autolla matkustaminen on Saksan sisällä yleensä nopein tapa päästä kohteeseen. Blablacarin kautta voit myös tutustua kanssamatkustajiin ja löytää jopa uusia kavereita!

Saksa on monipuolinen maa täynnä niin suloisia pikkukyliä kuin myös suurkaupunkeja (Berliini, Köln, Dresden, Hamburg, München, ...) - näkemistä riittää joka puolella maata. Myös luontokohteet kuten esimerkiksi merenrantakaupungit pohjoisessa, Sächsische Schweiz -hiekkavuoristo Itä-Saksassa tai Bodensee tai Schwarzwald etelässä ovat käymisen arvoisia.

Mm. Berliinistä ja Frankfurtista lentää myös edullisuudestaan kuulu Ryanair-lentoyhtiö, jolla pääset nopeasti, helposti ja edullisesti myös kauemmas Eurooppaan. Muutkin lentoyhtiöt saattavat tarjota Suomen hintoihin verrattuna varsin edullisia lentoja, joten kannattaa tsekata myös tämä vaihtoehto matkustellessa.

Praha

Freiburg

Kaiken kaikkiaan: Ole avoimin mielin liikenteessä, tartu tilaisuuksiin ja sano kyllä, niin pääset jo pitkälle!


Umlaut ry toivottaa kaikille vaihtoon lähtijöille upeaa ja nautinnollista vaihtovuotta!

Saksan kieli ja mikä se nyt olikaan?

Mitä tarkoittaa Saksan kieli ja kulttuuri?

Vasta avatun germaanisen filologian oppiaineen kehityskyselun (2016) valossa päädyin pohtimaan kysymystä, johon olen törmännyt niin opinnoissani kuin sen ulkopuolella useaan kertaan, nimittäin siihen, mitä tarkoittaa kulttuuri, mitä se oikeastaan on? Germaaninen filologia sisältää kuitenkin sanaparin saksalainen kieli ja kulttuuri, en kuitenkaan usko, että kieli terminä on monellekaan kovin vieras (toki on hauska huomata, että alan asiantuntijoille kieli tarkoittaa usein huomattavasti laajempaa käsitettä kuin muille). Lähestyn asiaa muutaman tarinan kautta, jotta ymmärrätte paremmin, mitä tarkoitan. Vastaavat tilanteet ovat varmasti jokaiselle tuttuja. Kirjoitan tämän tekstin suomeksi saksan sijaan, sillä julkaisen sen myös omassa blogissani (ehkä).

Vuonna 2008 aloitin Saksan kielen ja kulttuurin opintoni Jyväskylän yliopistossa nuorena miehenä. Muistan, että yksi ensimmäisistä tapaamisistamme opettajamme kanssa (nimeä en ikävä kyllä muista) alkoi sillä, että kävimme ringissä läpi syitä, miksi kukin meistä oli päätynyt aloittamaan saksan opinnot ja tosiaan, miksi Saksa kiinnosti? Vastaukset olivat tuttuja: jalkapallo, musiikki, Au Pair -kokemukset, sukulaisyhteydet (ei mainintaakaan halusta esim. kääntäjäksi tai opettajaksi, mielenkiintoista). Yleisin vastaus oli kuitenkin kulttuuri. Moni ilmoitti, itseni mukaan lukien olevansa kiinnostunut saksalaisesta kulttuurista.

Opettaja esitti kysymyksen jokaiselle: "Mitä tarkoitatte saksalaisella kulttuurilla?" Moni jäi hiljaiseksi, ehdotuksia tuli jalkapallosta historiaan, musiikista kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen. Jyvät siis eroteltiin akanoista jo ensimmäisinä hetkinä. Kukaan ei selvästikään ollut koskaan ajatellut mitä kulttuuri sanana voisi tarkoittaa.

Toinen tarinani liittyy vuoteen 2015 tai -14, en muista tarkalleen. Minut oli kutsuttu ryhmäkeskusteluun, jossa käytiin läpi Ylen uusien kulttuurisivujen ulkonäköä, sisältöä jne. Ryhmien palautteen perusteella Yle sitten toteutti muutoksensa, ja minä sain 40€ lahjakortin S-ryhmälle (jee). Tämäkin ryhmä aloitti keskustelun jakautumalla kahtia. Kysymys kuului jälleen: Mitä mieltä olette, mitä kuuluu kulttuuriin?

"Urheilu, uutiset, dokumentit, ihmiset jne", toisaalta: "elokuvat, sarjat, Yle Teeman tuotanto suurimmilta osin, musiikki, tanssi jne..." Kyselyn tekijät katselivat toisiaan, listasta muodostui niin suuri, että sitä ei pystynyt sulkemaan vain yhden otsikon alle. Eräs vastanneista oli myös opiskelija, sanoi lukevansa ja katsovansa paljon tekstejä eri ihmisistä ja kansoista, kulttuureista.

Viimeistään tämä sai minut ajattelemaan asiaa, ja vasta nyt innostuin kirjoittamaan aiheesta. Mitä siis on kulttuuri, kun puhutaan Saksan kielestä ja kulttuurista?

Selvittääkseni oman käsitykseni tästä siteeraan hävyttömästi wikipediaa: 

"Sanan ”kulttuuri” alkuperä tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”. Sana oli tämän jälkeen vuosisatoja tässä merkityksessä, kehittyneisyytenä ja hienostuneisuutena, ihmisen henkisten ominaisuuksien täydellisyytenä. Ilmeisesti käsitteen sisältöön vaikutti Platonin käsite paideia, jota tämä käytti kreikkalaisten kasvatusihanteesta. Antiikin yhteiskunnassa yläluokan kasvatustavoitteisiin kuului erityisesti filosofian, kirjallisuuden ja taiteiden omaksuminen. Tämän näkemys on vaikuttanut kulttuuri-sanan käyttöön kuvailevien ihmistieteiden ulkopuolella, esimerkiksi ilmauksissa ”taide ja kulttuuri”. Saksan kielessä kulttuuri-sanan käyttö on läheisessä yhteydessä sanaan sivistys."

Pitäisikö saksan oppiaineessa opettaa enemmän kulttuuria? Jos puhutaan saksalaisesta sivistyksestä, kuten yllä viitattu sitaatti mainitsee, tarkoitetaan tietenkin korkeakulttuuria, mutta myös filosofiaa, saksalaista maailmankuvaa. Opetukseen kuuluu kuitenkin kirjallisuuden kursseja, jopa elokuvakurssi, tosin kuvataidetta ei juuri käsitellä suoraan, ellei Landeskundessa (nyt täytyy myöntää, että en käynyt ko. kurssia). Mielestäni kulttuurin opettamiseen filologiassa kuuluu kuitenkin etenkin sanallisen taiteen ja sivistyksen välittäminen opiskelijoille. Tämä tarkoittaa niin klassikkokirjallisuutta, lyriikkaa, draamaa, epiikkaa (musiikkia, elokuvia, romaaneja), mutta myös filosofiaa, tai kuten Cicero sanoi, hengen viljelyä. Laajennan:

Filosofia on oma oppikäsitteensä ja äärimmäisen tärkeä sellaisenaan, onhan selvä, että tähän tieteeseen kuuluu muutakin kuin saksalainen valistusajattelu, Hegel, Kant jne. tai toisaalla Nietzschet ja Schopenhauerit metafysiikkoineen. Näin on kuitenkin myös muidenkin kulttuurialojen tapauksessa. Filologian tarkoitus onkin tulkita näitä filosofisia tasoja selvittämällä niiden korrelaatio kielitieteeseen ja kielitaiteeseen. Modernia kirjallisuutta ei voi tutkia ilman psykoanalyysia tai Nietzscheä, Goethea ei voi tutkia kuin kulttuuri-ilmiönä, hän on noussut pelkän kirjailijakäsitteen yläpuolelle. Saksalainen identiteetti pohjaa jo antiikin Kreikan aikaan ja Platoniin, sen tietää jokainen etymologiaa opiskellut. Parhaitenhan tämä näkyy painetussa tekstissä, tunnetummalta 1300-luvultakaan ei oli juuri elokuvia jäljellä, lähinnä sarjakuvia. Kaikkea yllä mainittua edustaa korkeakulttuuri, jota oppiaineessamme opetetaan kulttuurin nimellä, ja jota tutkitaan kielellisen ilmaisun l. sanojen kautta. On hyvä ymmärtää, miksi kandin kirjoittaminen Saksan ja Preussin historiasta ei liity filologiaan suoraan, ellei tutki kielen historiaa Preussissa. On myös hyvä ymmärtää, että Saksan poliittisen tilanteen analysoiminen on valtiotiedettä, mutta poliittisen diskurssin tutkiminen saattaa hyvinkin olla Foucault'laista kielitiedettä - diskurssianalyysia, sinänsä myös hyvin kiinnostavaa. Omaa sivuainetta kannattaa käyttää hyväksi, mutta muistaa, mikä on oma pääaine.

Mainitsin yllä valistuksen ajan, eli 1700-luvun. Vasta tällöin alkoivat antropologit käyttää sanaa kulttuuri puhuttaessa ihmisen muokkaamasta, tekemästä ympäristöstä. Tämä käsitys kulttuurista kattaa siis sellaisia asioita, kuin tekniikka, talous ja aineelliset tuotteet. Tämän vuoksi kulttuuriantropologin, kuten yllä mainitsemassani keskustelussa ilmennyt opiskelija lopulta olikin, on helppo sanoa, että sushi on osa japanilaista kulttuuria, tai murjotus suomalaista. Saksaan tutustunut antropologi sen sijaan luettelee kulttuuriksi Mercedes-autot, markan, kaksi maailmansotaa ja jalkapallon. Ero yllä mainittuun korkeakulttuuriin on helppo huomata.

Jos olettaa, että ihminen on oma tuotteensa, joka on muodostunut sellaiseksi, kuin hän on vuosien myötä, joku voi väittää, että eroa ei kuitenkaan ole. Moni varmasti toivoisi oppiaineen tarjoavan enemmän jälkimmäistä käsitystä kulttuurista, se kuitenkin kertoo paremmin konkreettista asiaa maasta, jota opettelemme tuntemaan... vai opettelemmeko? Vai opettelemmeko vain kieltä? Jokainen tietää, että kieli on sosiaalinen konstruktio, eikä sitä voi ymmärtää tuntematta ensin mm. sosiaalista, ehkä jopa kulttuuriantropologista kontekstia. Moni voisi väittää, että jokainen saksalainen ymmärtää mistä puhutaan, kun puhutaan Brechtistä tai Schilleristä, moni sanoisi, että saksalainen identiteetti on rakentunut näiden ympärille, ja varmasti näin onkin. Mutta eikö konkreettisemmalla puolella ole myös osansa?

Ongelma tämän, antropologisen puolen opettamisessa on se, että se ei ole filologiaa. Moni varmasti toivoisi, että tuleville opettajille, ja etenkin kääntäjille opetettaisiin enemmän kohdemaan historiaa, tapoja, ruokia, autoilutottumuksia tai muuta. Onhan kääntäminenkin muuten täysin mahdotonta. Näitä asioita varten järjestetään vain yksi kurssikokonaisuus, johon kuuluu vähän johdatustietoa Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä, Landeskunde-nimellä kulkeva salaattilautanen. Kurssin tarkoitus on kuitenkin enemmän ilmoittaa oppilaalle mistä hänen oppiaineessaan on kyse. Varsinaisen saksalaisen tai sveitsiläisen ihmisen käyttäytymisen oppii ymmärtämään vasta harrastuneisuuden kautta - televisio-ohjelmien, musiikin, kirjojen lukemisen yms.

Paras ja ainut tapa päästä kuitenkin selville siitä, mitä saksaa puhuvan päässä liikkuu, kun hän kertoo surkean vitsin, onkin lähteä vaihtoon. Tämä teksti onkin tavallaan puolustuspuhe seikkailuvuodelle. Oppiaineemme ei voi opettaa ihmisiä tuntuemaan toisiaan kohtaamatta, niin kuin ei voi Suomen kielen oppiainekaan opettaa helsinkiläisiä tuntemaan savolaisia pelkän murteen kautta. Se ei ensinnäkään kuulu osaksi kielen ja kulttuurin opiskelua, eikä ole edes kokonaisuudessaan mahdollista - ja yrityksissäänkin sortuu usein esittämään stereotypioita totuuksina, kuten internetin umpisurkeat maa-pallo-sarjakuvat.

Tästä näkemyksestäni saa jokainen toki olla eri mieltä. Mutta seuraavan kerran, kun ihmettelet, miksi en voi tutkia jalkapallotilastoja tai sotajoukkojen liikkeitä, televisiokanavien näkyvyyttä tai esimerkiksi saksalaisen kaupunkikulttuurin kehittymistä Ruhrin alueelle - onhan kaikki tämä kuitenkin jotain kulttuuria - suosittelen pysähtymään hetkeksi ja miettimään, mitä tarkoitat kulttuurilla, ja mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan suhteessa pääaineeseesi. Olethan kuitenkin kielitieteilijä, siis kielen ja painetun sanan, sanataiteen asiantuntija, et tilastotieteilijä, valtiotieteilijä, historioitsija, insinööri etkä kulttuuriantropologi. Tämä hämmennys kävi myös ilmi Ylen haastatelijoiden katseista, kun he esittelivät meille kulttuurisivujaan, ja joku esitti kysymyksen: Miksi täällä ei ole urheilua tai uutisia? Miksi Frankfurter Allgemeinen Kulturkalendar ei tarjoa urheilu-uutisia, miksi Süddeutsche Zeitung taas tulkitsee asiaa väljemmin, painottaen tosin taiteeseen ja korkeakulttuuriin. Uutisille ja urheilulle on kuitenkin omat osionsa lehdessä kuin lehdessä.

Poesie II

La Weekende

Endlich ist's Zeit

For an endless night

Wenn die Sterne blinkend

Shine upon my weekend

Ich muss nirgendwo

I can just shut the door

Und lass niemanden rein

And I shall be just fine

Was heißt to be glücklich?

I know es sei gemütlich

Die Zeit so comfortlich

No one to distort mich

Let your mistakes be vergessen

It's time zu trinken and essen

Deine worries zu lassen

Och oublier vara ledsen

Gefühle

                                                   Ich weiß

                                Dass ich nichts weiß

                                     Das ist aber ein Paradox

Und man braucht nichts davon zu wissen

                                                Aber es macht Spaß.

                                                             Ich fühle

                                                Dass ich nichts fühle

                                             Dies ist aber kein Gefühl

                                   Sondern ein Mangel an Gefühle

                                                              Aber den fühle ich auch.

                                                             Ich sehe

                                            Was ich nicht sehen kann

                                   Und jetzt bleibt nur die Frage

                                                        Ob ich erfahren

                                         Oder einfach wahnsinnig bin.

                                                    Ich höre

                                                 Melodien aus dem All

                                       Die nur ich hören kann

                     All das ist bloß meine Vorstellung

                                              Vor mir gestellt.

                                       Ich bin

           Zu einer Mauer gekommen

                              Jetzt kehre ich zurück

                                        Damit ich mal später

                         Wieder vorwärts gehen kann.

                                               Ich mache

                 Sachen die noch nie gemacht wurden

                                   Aber ich plagiiere nur mich selbst

                            Nichts wurde gemacht

                                  Was nicht gemacht sein würde.

                                                                        Ich lebe

                                    Weil ich den Tod nicht verstehen kann

                            Vielleicht werde ich ihn mal verstehen

                                     Aber dann ist es schon zu spät

                                                              Und das Leben verstehe ich auch nicht.