Hallo!
Tässä kirjoittaa järjestössämme monin puolin aktiivinen toisen
vuoden opiskelija Riitta/Rida/Sedä/Riista, jota saa kutsua kyllä aivan miksi
huvittaa. Ystäväni opiskelee mursuna Helsingin kauppakorkeassa ja muistaa aina
huomauttaa myös siitä mitä itse opiskelen, humanisti kun on kauppislaisille
niin hauska juttu. Kolmas osapuoli vihjaisikin suhteemme olevan kuin
Pocahontaksen ja John Smithin konsanaan, olemmehan täysin eri leireistä.
Syntaksiluennon voi siis inspiraation iskiessä kuluttaa tälläkin tavalla:
Oon vain sulle nolo humanisti
ja vaikka kuinka katsot, ei muuta eessäs näy
en saata ymmärtää, miksi käyt niin väittämään
kun ihmistä et voi sä ymmärtää, ymmärtää
On kaikki sinulle vain omaisuutta
ja lasket tiliin kaiken minkä näät,
vaan tiedän jokaisella opiskelijalla
tuet on, ja tunnukset nimissään
On mielestäsi eliittiä aina,
vain kaltaisesi eikä kukaan muu
vaan katso joskus silmin luonnonlapsen,
maailma uusi kohdallasi avautuu
Ja sä kuuletko jo fuksilaulun uudelta
sen miksi cocktail-puvussa sitsataan,
voitko laulaa kielin kansojen tän maailman
lauseenjäsenet pystytkö tunnistaan,
lauseenjäsenet pystytkö tunnistaan
Käy juosten pitkin keskustan kivikatuja,
ja löydä helmet Kaisa-kirjaston
voit pohdiskella katsomuksia aina
huomaat sen, mikä niiden ero on
On veljiäni Saussure sekä Goethe
ja ystäväni raput metsiksen
On kaikki täällä yhteydessä kaikkeen,
joka tietä opintojen käy kulkien
Näin tarraat korkeuksiin,
jos markkinatalous kaadetaan,
jää tyhjä tutkinto vaan
Ja sä kuuletko jo fuksilaulun uudelta,
on jo kiivetty yläkertaan klusteriin
on laulettava kielin kansojen tän maailman,
tunnettava kielioppi sinunkin
Sä voit tiliä kartuttaa,
omistatsä lukuja vaan
opi et,
jos sydämmellä humanistin tuntemaan.
ja vaikka kuinka katsot, ei muuta eessäs näy
en saata ymmärtää, miksi käyt niin väittämään
kun ihmistä et voi sä ymmärtää, ymmärtää
On kaikki sinulle vain omaisuutta
ja lasket tiliin kaiken minkä näät,
vaan tiedän jokaisella opiskelijalla
tuet on, ja tunnukset nimissään
On mielestäsi eliittiä aina,
vain kaltaisesi eikä kukaan muu
vaan katso joskus silmin luonnonlapsen,
maailma uusi kohdallasi avautuu
Ja sä kuuletko jo fuksilaulun uudelta
sen miksi cocktail-puvussa sitsataan,
voitko laulaa kielin kansojen tän maailman
lauseenjäsenet pystytkö tunnistaan,
lauseenjäsenet pystytkö tunnistaan
Käy juosten pitkin keskustan kivikatuja,
ja löydä helmet Kaisa-kirjaston
voit pohdiskella katsomuksia aina
huomaat sen, mikä niiden ero on
On veljiäni Saussure sekä Goethe
ja ystäväni raput metsiksen
On kaikki täällä yhteydessä kaikkeen,
joka tietä opintojen käy kulkien
Näin tarraat korkeuksiin,
jos markkinatalous kaadetaan,
jää tyhjä tutkinto vaan
Ja sä kuuletko jo fuksilaulun uudelta,
on jo kiivetty yläkertaan klusteriin
on laulettava kielin kansojen tän maailman,
tunnettava kielioppi sinunkin
Sä voit tiliä kartuttaa,
omistatsä lukuja vaan
opi et,
jos sydämmellä humanistin tuntemaan.
Jos biisiä ei tästä vielä tunnistanut, siinä linkkiä muistin virkistämiseksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti